torstai 9. tammikuuta 2014

Älä puhu minulle tiiliskivistä jouluna

Enkä lue! Jouluna tuli loppu suorittamislukemiselle. Ei muuten olisi tullut, mutta kun ei enää pystynyt. Jokainen kirja oli liikaa, vaikka joulun pitäisi olla parasta nurkkiin varattujen tiiliskivien lukemisen aikaa.

Marraskuussa luin kauhean kasan hyviä kirjoja, siis oikeasti hyviä kirjoja ja oikeasti hyvästä syystä. Joulukuussa en jaksanut lukea juuri mitään. Joulunpyhinä makasin sohvalla ja katselin ruotsalaisia: Fannya ja Alexanderia ja Solsidanin pölkkypäitä. Sitten tein jotain muuta hyödytöntä. Uuden vuoden tietämillä velttoilin nojatuolissa ja katselin norjalaisia, vaikken olisi halunnut. Oli Tour de Skin aika.


Nyt on arki taas ja kirjat ovat auenneet. Lukupiiri ehti onneksi kokoontua tällä viikolla ja saatella jäsenensä lempeästi yhteen. Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme on joutunut odottamaan, mutta se tulee saamaan arvoisensa eli nautiskelevan lukurupeaman. Merete Mazzarella on helpottanut vauhtiin pääsemistä, Jaakko Hintikan tuoretta kirjaa on pakko kurkistella, sillä se kertoo filosofirakkaudesta.

Lukeminen kuuluu rutiineihini, se kuuluu töihini ja vapaa-aikaani, arkeeni ja lepooni. Parin viikon totaalikieltäytyminen taisi tepsiä. Luen taas. En suorita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti