Viime lauantaina
22.9. Lahdessa järjestettiin pienimuotoinen Arto Kytöhonka –seminaari. Ja tämä
on totta: se oli kirjallisuustilaisuus, jossa syvennyttiin yhteen asiaan, yhden
miehen elämäntyöhön kaikkine kummallisine rönsyineen. Ei siis tyydytty vain
huitaisemaan pintaa ympäripyöreillä jokapaikanviisauksilla, vaan kuunneltiin ja
keskusteltiin. Paikalla oli muitakin kuin ne lahtelaiset peruskävijät:
runoihmisiä, kirjallisuusihmisiä,
sukulaisihmisiä vähän kauempaakin.
Ensin tuli näyttely: Heikki Saure innostui löytämistään arkiston aarteista ja sai yhteistyössä Päijät-Hämeen aluetaidemuseon
kanssa aikaan näyttelyn Kytöhongan elämäntyöstä. Fellmannian näyttelytilan
seinille on ripustettu kuvia runoista ja kuvia kuvista. Tiivistetysti kerrotaan,
mistä oli kysymys: aluksi vakavammin otettavasta tai ainakin ajan tekijöitä
kunnioittavasta runosta, sitten yhä kokeellisemmista virityksistä, kuten
varhaisista runogeneraattoreista, pienkustantamisesta, kuvataiteen kokeiluista,
postitaiteesta.
Lauantaina tuli seminaari ja aurinko paistoi.
Viitisenkymmentä kiinnostunutta seisoskeli Fellmannian edustalla kädet
puuskassa, kun Lahden kansanopiston teatterilinjalaiset, vasta tänä syksynä
aloittaneet, esittivät hämmästyttävän performanssin Kytöhongan runoista:
Näetsen. Kädestä pitäen valkopukuiset nuoret ihmiset veivät kuulijat
näyttelytilaan, missä tuolit eivät olleet riittää.
Runoja kuultiin myös runoilijoiden esittäminä, kun Miia
Toivio ja Marko Niemi lukivat yhdessä otteita Venetsialaisesta sarjasta. Jukka Mallinen ja Leevi Lehto erittelivät Kytöhongan kirjallisia tekemisiä ja niiden sijoittumista ajan kirjalliselle kentälle. Haavikko,
Anhava, Saarikoski, Leevi Lehto luetteli Kytöhonkaan suoraan vaikuttaneita runoilijoita. Myöhempi vetäytyminen sivuun oli
vapaaehtoista, oli Mallisen ja Lehdon näkemys.
Mukana oli myös henkilökohtaisia muistoja, kun Hannu Niklander
kertoi hupaisiakin yksityiskohtia yhteisistä ajoistaan
Kytöhongan kanssa ja Kari Seitsonen valotti runogeneraattoreiden
syntyhistoriaa.
Onneksi tämä ei
jäänyt tähän. Syventymistä voi jatkaa kattavilla ja kauniisti toimitetuilla Museum of Modern Arto
–sivuilla, jotka löytyvät digitaalisen runouden portaalista, Nokturnosta:
www.nokturno.org
Niin, uskallanko minä
häiritä maailmankaikkeutta -näyttely on avoinna Fellmannian alakerrassa
vielä tämän viikon perjantaihin 28.9. asti. Kannattaa käydä lueskelemassa
Kytöhongan monenkirjavista tekemisistä. Samalla voi lähettää maailmalle oman
runon – nappia painamalla.
